*

pekkakauppala

Saksalainen huippuarvio Euroopan valuuttatukirahaston enemmistöpäätöksien perustuslaillisuudesta

Saksalainen media ei ole juuri hiiskahtanut Suomen enemmän tai vähemmän päättäväisestä vastarinnasta Saksan ja Ranskan vaatimasta yksimielisyyden poistamisesta Euroopan valuuttatukirahaston käytössä. Saksalainen sanalaskukin sanoo, että ”mitä ei saa olla olemassa, sitä ei ole olemassa”.

Lauantaina on kuitenkin Saksan kaikkein arvovaltaisimpiin kuuluvalta taholta kommentoitu itse asiaa, eli ehdotuksen perustuslaillisuutta Saksan kannalta. Saksan suurimmassa ”vakavassa” internet-uutislehdessä Spiegel Online’ssa haastatellaan Frank Schorkopf’ia, kansainoikeuden ja Eurooppa-oikeuden instituutin johtajaa sekä Eurooppa-oikeuden professoria Göttingenin yliopistossa. Mainittu instituutti on jo 1700-luvulta lähtien yksi Saksan arvovaltaisimpia kansainoikeuden opetuskeskuksia. Hänen akateeminen ohjaajansa on ollut perustuslakituomari Udo Di Fabio, joka on laatinut perustuslakituomioistuimen tähänastiset kannanotot eurokriisiin. Schorkopf itse ehti olla perustuslakituomioistuimessa töissä vuosina 2002–2005.

Schorkopf lausuu haastattelussa: “Se, että nyt pitäisi poiketa yksimielisyysperiaatteesta Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla, ja että sen sijaan vahvistettu 85 prosentin enemmistö jäsenvaltioista riittäisi, olisi jättiongelma, jos tämä mahdollistaisi päätöksen Saksaa vastaan. Tässä on tarkkaan ottaen kuitenkin kyse siitä, että äänet painotetaan niin, että Saksa säilyttää veto-oikeuden. Muuten olisi tuskin ajateltavissa, että [Saksan] liittovaltion perustuslakituomioistuin hyväksyisi järjestelyn.  – Kysymys Spiegel Online’ltä: Eikö edes perustuslain muutoksella?  - Nykyisen oikeudenkäytön pohjalta olisi sellainen perustuslainmuutos kyllä kielletty, koska se loukkaisi kansalaisten demokraattisia osanotto-oikeuksia.”

Isänmaallisen huippuprofessorin mielestä siis mitään juristisia ongelmia ei ole, jos hanke murjoo pienten EU-valtioiden valtiollisuutta, perustuslakeja, ja demokraattista perusjärjestystä. Kuitenkin, jos niin kävisi, että odottamattomasti jossakin päätöksessä Saksa joutuisi alle 15 % vähemmistöön, niin kuin taikaiskusta nousisivat taivaaseen asti ulottuvat perustuslailliset muurit sen toteuttamisen tielle. Saksan ”ikuisuusprinsiippi”, johon professori viittaa, sanoo että demokraattisia perusoikeuksia voidaan muuttaa vain kumoamalla koko perustuslaki ja laatimalla kokonaan uusi sellainen kansanäänestyksessä hyväksyttäväksi.

Suomessa ei muuten ole kiinnitetty huomiota kysymykseen, miten tuo 85 % valtioista aiotaan laskea. Ja selväksi käy, että tarkoitus ei ole laskea valtioita tasa-arvoisesti yksi yksikkö valtiota kohti, vaan painottaa niitä niiden väkiluvun mukaan. Silloin Suomen painoarvo olisi yhden (1), kun taas Saksan 16 prosentin mittainen. Saksalaisiin ’välttämättömyyksiin Euroopan pelastukselle’ kuuluu tietysti heidän, mutta vain heidän, ehdoton veto-oikeutensa Euroopan tukirahajakelussa…

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

. suvituuli

jotenkin minusta tuntuu, ettemme ole vielä kuulleet kaikkea Saksan osallistumisesta pysyvään EVMään.

Saksan perustuslakituomio-istuin alkusyksyisessä, väliaikaista ERVVtä koskevassa päätöksessään nimenomaan rajasi Saksan perustuslainvastaiseksi pysyvän budjettivallan siirron parlamentin, Bundestag'in, ulkopuolelle.

Näin sekä eurobondit että pysyvä-EVM joutuivat mustalle listalle. Enkä usko, että Saksan kannalta tässä mielessä yksimielisellä- tai määräenemmistöön pohjautuvalla päätöksenteolla on merkitystä tutkittaessa asian perustuslaillisuutta.

Käyttäjän pekkakauppala kuva
Pekka Kauppala

Saksan osallistumisasia on tosiaan monimutkaisempi kuin usein esitetään. Löysää rahaa ulkomaile suoltavat päätökset ovat kansan parissa erittäin epäsuosittuja ja hallituskoalitiokin kitisee ja natisee tästä syystä. Mutta silti yksimielisyys- tai määräenemmistökriteerillä on paljonkin merkitystä. Yksimielisyyskriteerin pohjalta sellainen pikku häirikkö kuin Suomi pääsi panemaan Saksan johtajat kuluttamaan satoja työtunteja Suomen painostamiseen hyväksymään oikeiden sijasta kalliit näennäistakuut. 15 väestöprosentin määräenemmistöllä tällaiset vaivat vältetään tulevaisuudessa ilman edes teoreettista vaaraa, että joku muiden EU-maiden koalitio voisi pakottaa Saksan maksamaan tukiaisia vastoin tahtoaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Erinomaisia huomioita ja merkittäviä näkemyksiä myös, jos halutaan kansalaisten seisovan EU:n legitimiteetin takana.
Noin pari viikkoa sitten kirjoitin (valitettvasti vain FB:ssa) Sarkozyn-Merkelin määräenemmistöon liittyvistä keskeusteluista. Pohdin silloin, onko asiassa ns. ketunhäntä kainalossa, mikäli määräenemmistö perustuu väkilukuun. Silloinhan 1-2 suurta valtiota käytännössä voi ohjata asioita.
Sen sijaan edes koko Skandinavia ei riittäisi vaikuttamaan mihinkään.
Jos taas määräenemmistö perustuu ääni per valtio -periaatteelle, asia on helpommin pienten EU-jäsenten hyväksyttävissä. Silloin esim Baltia + Skandinavia yhteisöllä (8 valtiota) olisi todellista vaikutusvaltaa.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Pekka Kauppala, kirjoitin eilen samasta aiheesta blogin, mutta sen aihe ei tunnu suomalaisia tänä viikonloppuna kiinnostavan. Suomalaiset odottavat jo käänteistä joulupukkia kylään.

Käyttäjän pekkakauppala kuva
Pekka Kauppala

Olli Kankaanpää, näyttää tosiaan siltä että eilen jäi blogisi huomaamatta. Ilman uutisraamia sellainen tapahtuu helposti, kun blogeeraajia on aika paljon. Mutta täyttä asiaa kirjoitat, siksipä siirränkin kommentoinnin blogisi yhteyteen.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Katson parhaillaan tallenteelta saksalaisia eurodekkareita ja nyt on väliaika. Nyt en tarkoita eurooppalaiseen rahoituskriisiin sisältyvää dramatiikkaa.. Kiitos kommentista.

Pentti Juhani Järvinen

Blokissasi tulivat esiin osin samat asiat. Mutta koko EU:n ja sen edeltäjien olemassaolon aikana Saksa on ollut maksaja. Se on maksanut alkuun mm. Ranskan ja Italian maataloustuet, epäsuorasti osia Ranskan ydinaseesta, jne. yms. Kaikesta ei ilmeisesti voi edes puhua. Mutta niin pitkään kuin se on maksaja, sitä ei tulisi vaatia maksamaan enemmän ja enemmän, ei siis ilman sen omaa suostumusta. Sen pankkien toilailut ovat sitten eri asia.

Siinä siis käytännön näkökulma, jolla ei ole tekemistä peruslaillisuuden ja kansanvallan kanssa. Kysymys, joka itseäni on askarrutanut, mm. evp. skandaalien toimittajana, on siinä, ettei ns. täsmällisyyttä ja tarkkuutta kansallisten budjettien teossa, kansallisten tilastojen laadinnassa, ole ilmeisesti saavutettu. Vaatisiko se Perustuslain muutoksia? Eikö sitä voi vaatia jo tehtyjen sopimusten sovellutuksena? Eikö sen voi saavuttaa kriminalisoimalla rikkomukset. Eli 2 + 2 = 4. Ei muuta! Jos joku muuta väittää, niin tutkintaan ja lusimaan vain!

Mutta nyt näyttäisi siltäkin, että jäsenvaltioiden "kahdenvälisillä" sopimuksilla voidaan alkaa pelaamaan. Sekin on kyseellistä. Saavatko ne olla salaisia? Myös kansallisilta edustuslaitoksilta? Jotakin on jotenkin vinossa ns. "näkemyksissä" ja "toteutuksissa." Miksei alkuun jo tehtyjen sopimusten seurantaa voi vaatia ehdottomana? Siis 3 ja 60 prosentia rajoina. Ja "rikostutkimus" ylityksistä! Liian yksinkertaista?

Käyttäjän pekkakauppala kuva
Pekka Kauppala

Koskien sopimusten avoimuutta olen täysin samaa mieltä. Mutta rikostutkintojen suhteen -niin lainausmerkkien kanssa kuin ilman- on aina hyvä kysymys, mikä valtio tai ryhmittymä niitä tekee suoraan tai taustavoimana. Astioita ei välttämättä kannata pestä likaisella vedellä. Eikä se valtioitten suvereniteettikään saa olla vain joutava museokapine.

Käyttäjän pekkakauppala kuva
Pekka Kauppala

Oikein hyvä ja lukemisenarvoinen linkki! Siitä käy ilmi kuinka paljon vastarintaa ja perustuslakiepäilyksiä löytyy Europan eri maista. Mielenkiintoisinta on, että jopa EU:n köyhimmän maan eli Romanian presidentti on ilmoittanut sopimuksen hyväksyntään tarvittavan sekä perustuslainmuuttamisenemmistö parlamentissa että kansanäänestys.

Latvian suhteen on toki selvää ja järkevää, että jos kansallisesta suvereniteetistä tingitään, niin ei sitä sentään tehdä ihan ilmaiseksi.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Nyt minäkin uskon joulupukkiin, joka asuu Korvatunturilla, mutta joka ei ole muistanut kysyä "asuuko täällä kilttejä lapsia?". Hyvää yötä kaikille.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Erinomaisen hyvä Pekka ja Olli kun otitte asian esille. Asia on syytä pöyhiä juurta jaksain.Se varmaan kulkeutuu Eduskunnan perustuslakivaliokuntaankin.Siellä ainakin kokoomukseella näyttää olevan halua venyttää perustuslakia tarkoitushakuisesti ( vrt. Stubb/ Katainen-lausunnoat). 2/3 enemmistöä tuskin Eduskunnasta löytyy.Siitä Kepu ja persut pitävät huolen.

Toimituksen poiminnat